Yksi viimeisen vuoden mieluisimmista projekteistani oli musiikin sävellys ja äänisuunnittelu Milla Moilasen (Fillmill) hienoon Cycle -animaatioon (2014). Cycle kertoo elämän kiertokulusta vanhojen valokuvien kautta, jotka ovat peräisin ohjaajan kotialbumista tai löydetty matkan varrelta. Kuvat on herätetty eloon kekseliäiden animaatioiden avulla ja punottu unenomaiseksi, jatkuvasti eteneväksi virraksi. Animaatio toimii sekä lyhytelokuvana (10min) että haluttaessa päättymättömänä luuppina näyttelytilassa.
Musiikin sävellyksessä kantava idea oli teosta eteenpäin vievä pulssi, joka imee katsojan mukaan kuvien virtaan. Tempo pysyy samana koko animaation, mutta sykkeen äänet muuntuvat koko ajan: kellon tikitystä, äänilevyn raidan junnausta, työkalujen kilkettä, keppien kolinaa jne. Näin musiikki myös liimaa kohtauksia yhteen ja piirtää pidempää kaarta niiden välille. Tulee tunne ajan etenemisestä ja liikkeestä, elämän kulusta.
Äänisuunnittelu ja musiikki sekoittuvat useassa kohdin. Esimerkiksi lampaan keritsemisen äänet muodostavat rytmin ja sekoittuvat muuhun musiikkikudokseen. Samoin orgaaniset ja synteettiset soundit sekoittuvat keskenään. Hain juurevuutta luonnon äänillä, jousilla ja akustisella bassolla. Toisaalta syntetisoiduilla matoilla ja pulputuksilla sai luotua unenomaisempaa, epätodellisempaa tunnelmaa.
Animaatio niveltyy tiettyyn paikkaan liittyvien muistojen ja ihmisten ympärille ja tässä mielessä se muistuttaa medialaboratorion lopputyötäni ”Muistin kerrostumia” (2012). Selaa muita musiikkituotantoja portfoliossa tai vilkaise lisää Cycle -kuvamateriaalia täältä.
Animaatio on tähän mennessä esitetty Suomen lisäksi mm. Chicago Film Festivalilla Yhdysvalloissa, FEMINA -elokuvafestivaalilla Brasiliassa, International Short Film Festivalilla Kreikassa sekä Murmanskissa Venäjällä. Tampereen lyhytelokuvafestivaaleilta tuli CYCLE:stä mieltä lämmittävää katsojapalautetta:
Elokuva oli tavattoman kaunis kokemus: se oli esteettisesti mitä tyylikkäin ja vakuuttavan yhtenäinen; se oli miellyttävällä tavalla sekä kerronnallinen että tietyssä mielessä rakenteeton; se oli avoin ja monitulkintainen eikä tarjonnut valmiiksi aseteltuja ajatuksia tai katsojaa aliarvioivia alleviivauksia; se oli lyyrinen ja unenomainen, nostalginen ja silti erikoisella tavalla ajan tai ehkä oikeammin ajallisuuden ulkopuolella; sen musiikkiraita ei olisi voinut olla onnistuneempi.
Kommentit.
Ei kommentteja.